Rakentamisen ympäristövaikutukset

Senaatti-kiinteistöjen yhtenä kestävän kehityksen tavoitteena on uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden ympäristökuormituksen minimointi. Uusille investointihankkeille tehdään aina tarveselvitys, jonka osana on ympäristöselvitys sekä hankesuunnitteluvaiheessa asetettavat ympäristötavoitteet.

Työmaiden jätemäärät seurantaan

Jätelaki pyrkii ennaltaehkäisemään jätteiden syntymistä ja edistämään jätteiden uudelleenkäyttöä, kierrättämistä ja muuta hyödyntämistä.  

Valtioneuvoston asetus jätteistä edellyttää rakennus- ja purkujätteiden erilliskeräystä. Asetuksen tavoitteena on, että vuonna 2020 vähintään 70 painoprosenttia rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään muutoin kuin energiana tai polttoaineeksi valmistamisessa. Hyödyntämistavoite ei koske kallio- tai maaperästä irrotettuja maa- ja kiviaineksia eikä vaarallisia jätteitä.  

Senaatti-kiinteistöt edellyttää vuoden 2013 alusta lähtien pääurakoitsijoiltaan mm. rakennushankkeissa syntyviä jätteitä koskevaa raportointia.

Rakentamisella merkittävä ilmastovaikutus

Senaatti-kiinteistöjen valmistuneiden rakennushankkeiden laajuus vuonna 2012 oli lähes 116 168 brm2, josta uudisrakentamisen osuus oli vain 19 800 brm2. Loput ovat joko korjausrakentamishankkeita tai ns. sekahankkeita. Vastaanotettujen valmistuneiden rakennushankkeiden laajuus väheni kaikkiaan 14 % verrattuna vuoteen 2011. Uudisrakentamisen laajuus vähentyi jopa 60 %, kun taas korjausrakentamisen laajuus kasvoi yli 20 % suhteessa viime vuoteen.

Rakentamisen laskennalliset ominaiskasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2012 Senaatti-kiinteistöissä 63 kg CO2e/brm2. Tässä ovat mukana uudis- ja korjausrakentamishankkeet sekä sekahankkeet. Rakentamisesta aiheutuvat päästöt rakennusneliötä kohden ovat lähes kaksinkertaiset verrattaessa ylläpidon aikaisiin vastaaviin päästöihin.

Rakennushankkeiden laskennalliset ominaispäästöt on laskettu tilastoitujen rakennushankkeiden keskimääräisen energiankulutuksen perusteella. Jatkossa rakennushankkeiden päästöt raportoidaan rakennushankkeiden tiedonkeruu järjestelmään raportoitujen energiankulutustietojen perusteella.

Rakennuksen ympäristöluokitusjärjestelmistä apua tavoitteiden asetannassa

Senaatti-kiinteistöt käyttää suomalaista PromisE ympäristöluokitustyökalua uudis- ja peruskorjaushankkeiden elinkaarisuunnittelussa. PromisE:n avulla hankkeissa asetetaan tavoitteet käyttäjien terveyden, luonnonvarojen käytön, ekologisten seurausten ja ympäristöriskien hallintaan.

Hankkeen on mahdollista saavuttaa tavoitteet A (paras), B, C, D tai E (huonoin). Yleisesti tavoitteena Senaatti-kiinteistöillä on saavuttaa C-luokka kokonaisarvioinnissa. Tarkemmin tavoitteita on asetettu energiatehokkuudelle, jossa uudisrakennushankkeissa pyritään yltämään A-luokkaan (toimitiloissa 63 kWh/hum2 lämmitysenergian ominaiskulutuksen osalta ja 35 kWh/hum2 kiinteistösähkön ominaiskulutuksen osalta) ja peruskorjaushankkeissa C-luokkaan (toimitiloissa 88 kWh/hum2 lämmitysenergian ominaiskulutuksen osalta ja 49 kWh/hum2 kiinteistösähkön ominaiskulutuksen osalta). 

Kansainvälisten luokitustyökalujen pilotointia

Viime vuosina Senaatti-kiinteistöt on testannut myös markkinoilla olevia kansainvälisiä luokitustyökaluja ja arvioinut niiden soveltuvuutta omiin hankkeisiinsa.  Viimeisimpänä esimerkkinä on Kouvolan Salpakeskuksen tilojen peruskorjaus, jossa asetettiin suunnittelun tavoitteet käyttäen kansainvälistä Iso-Britanniasta lähtöisin olevaa BREEAM ympäristöluokitusjärjestelmää, sekä seurattiin tavoitteiden toteutumista suunnittelussa ja rakentamisen valvonnassa.

Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on käyttänyt kansainvälistä Yhdysvalloista lähtöisin olevaa LEED (Leadership in Environmental and Energy Design) rakentamisen ympäristöjärjestelmää vastaavalla tavalla kartoittamaan rakentamisen elinkaariasioiden huomiointia.