Senaatti-kiinteistöjen ilmapäästöt (kasvihuonekaasut, hiukkaset, typen ja rikin oksidit) aiheutuvat kiinteistöjen energiankulutuksesta eli omien lämpölaitosten lämmöntuotannosta sekä hankitun sähkön ja lämmön tuotannosta. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy myös kylmäaineiden käytöstä kiinteistöissä.

Kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat viime vuodesta

Suomen päästövähennystavoite päästökauppaan kuulumattomille toimialoille, kuten rakentaminen ja kiinteistöt, on 16 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 päästömääriin verrattuna.  Senaatti-kiinteistöjen osalta tämä tarkoittaa tason 53,3 kg CO2e/brm2 saavuttamista vuoteen 2020 mennessä.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämään kiinteistökantaan suhteutetut kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2012 olivat 59,4 kg CO2e/ brm2, mikä tarkoittaa noin 4 % kasvua vuodesta 2011.

Kasvu on seurausta laskennassa käytettävien CO2-päästökertoimien päivityksistä, joissa merkittävin muutos oli sähkön päästökertoimen kasvu yli 10 % vuosien 2010 ja 2011 laskennassa käytettyyn sähkön päästökertoimeen verrattuna.

Lisätietoa

Sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksien pienentymisen ansiosta käytettäessä laskennassa aikaisempien vuosien mukaista sähköntuotannon CO2-päästökerrointa, saadaan ominaiskasvihuonekaasupäästöksi 53,4 kg CO2e/ brm2.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpidettyjen kohteiden kasvihuonekaasupäästöjen laskenta perustuu energiankulutuksen seurantaan ja tietoon käytetyistä energialähteistä sekä kylmäaineista.

Vuoden 2012 päästölaskennassa käytettiin alueellisten lämmöntuottajien ilmoittamia päästöprofiileja (uusimpia ilmoitettuja) ja Suomen keskimääräistä kaukolämmön tuotannon päästöprofiilia vuodelta 2012 (Energiateollisuus Ry). Alueellisten lämpölaitosten päästöjen arviot perustuvat polttoainekohtaisiin ominaispäästöihin sekä vastaavan kokoluokan lämmityslaitosten päästömittauksiin.

Senaatti-kiinteistöissä kulutetun sähkön hiilidioksidipäästöt on laskettu keskimääräisen pohjoismaisen sähköntuotannon päästöprofiililla vuodelta 2011 (Energiateollisuus Ry). Päästöprofiilit ottavat huomioon, ettei myytyjen alkuperätakuiden/sertifikaattien hiilidioksidivapautta tule käytettyä useampaan kertaan.

Kylmäaineiden käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytettiin kylmäaineille määriteltyjä GWP -kertoimia, jotka vastaavat kylmäaineen ns. kasvihuonevaikutusta suhteessa hiilidioksidin vaikutukseen yläilmakehässä sadan vuoden vaikutusjaksolla  (Ks. jätteet ja kylmäaineet).

Vuonna 2012 Senaatti-kiinteistöjen energian kokonaiskulutuksesta sekä ylläpidettyjen kiinteistöjen kylmäaineiden käytöstä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt olivat noin
400 000 t CO2e. Senaatti-kiinteistöjen osuus Suomen Tilastokeskuksen ilmoittamista kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on vain noin 0,6 %.

Lisätietoja

Senaatti-kiinteistöt käyttää raportoinnissaan kansainvälisen Global Reporting Initiative (GRI) mukaista jakoa suoraan ja epäsuoraan energiankulutukseen ja päästöihin. Suorat kasvihuonekaasupäästöt katsotaan jaon mukaan olevan sellaisia, joihin organisaatio voi suoraan omalla toiminnallaan vaikuttaa.

Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt puolestaan ovat sellaisia, johon organisaation toiminnalla ei ole suoraa vaikutusta. Epäsuoria päästöjä voidaan jakaa vielä kategorioihin sen mukaan, kuinka monen "välikäden" kautta organisaation on mahdollista vaikuttaa päästöjen syntymiseen.

Suorat kasvihuonekaasupäästöt sisältävät Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien aluelämpölaitosten päästöt sekä Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kylmälaitteiden kylmäainetäytöistä aiheutuvat päästöt.

Epäsuorat eli välilliset päästöt muodostuvat rakennuksiin ostettavan energian tuotannosta. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt jaotellaan vielään kahteen kategoriaan. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt 1 sisältää Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämiin kiinteistöihin ostetun energian tuotannosta aiheutuvat päästöt. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt 2 sisältää Senaatti-kiinteistöjen pääomavuokrakohteisiin ostetun energian tuotannosta aiheutuvat päästöt.

Muut päästöt ilmakehään lähes viime vuoden tasolla

Senaatti-kiinteistöt raportoi ilmastonmuutosta aiheuttavien hiilidioksidipäästöjen lisäksi maaperän ja vesistöjen happamoitumista aiheuttavat typenoksidipäästöt (NOX) ja rikkidioksidipäästöt (SO2). Lisäksi alla olevassa taulukossa on esitetty pienhiukkaspäästöt, jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen ja aiheuttavat mm. hengityselinsairauksia.

Lisätietoa

Senaatti-kiinteistöjen SO2-, NOx- ja hiukkaspäästöjen laskenta perustuu Ryhti -tietokannan energiankulutustietoihin sekä parhaaseen tietoon energiantuotannon päästöistä.

Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2012 päästölaskennan lämmöntuotannon SO2-, NOx- ja hiukkaspäästöjen päästöprofiilit perustuvat Senaatti-kiinteistöjen alueiden mukaisten energiantuottajien toimittamiin tietoihin sekä Suomen keskimääräiseen kaukolämmön tuotannon päästöprofiiliin (Energiateollisuus ry). Alueellisten lämpölaitosten päästöjen arviot perustuvat polttoainekohtaisiin ominaispäästöihin sekä vastaavan kokoluokan lämmityslaitosten päästömittauksiin.

Senaatti-kiinteistöissä kulutetun sähkön tuotannon SO2-, NOx- ja hiukkaspäästöjen laskenta perustuu Suomen keskimääräisen sähköntuotannon päästöprofiiliin vuonna 2004 (Energiateollisuus ry).

Hiilijalanjäljen laskentapalvelu osana Hallinnon tilahallinnan (HTH) tietopalvelua

Senaatti-kiinteistöt tarjoaa kaikille asiakkailleen hiilijalanjäljen laskentapalvelua osana Hallinnon tilahallinnan tietopalvelua, jonka käyttöönotosta ja käytöstä on sovittu jo lähes kaikkien virastojen kanssa.

Valtionhallinnon käytössä olevien tilojen tiedot on koottu yhtenäiseen tietojärjestelmään, jotta ne saadaan palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla päätöksentekijöitä ja toimitilat tilojen käyttäjiä.  Kun tilatiedot ovat yhdessä paikassa ja mittarit yhtenäiset, tunnuslukuja on helpompi seurata, tehdä vertailuja ja erilaisia analyyseja sekä suunnitella ja kehittää tilankäyttöä.

Toimitilojen tarkoituksenmukaisella käytöllä voidaan pienentää tilakustannuksia sekä säästää energiaa ja ympäristöä. Hiilijalanjäljen laskentapalvelu auttaa asettamaan ympäristötavoitteita sekä seuraamaan niiden toteutumista. Tietojärjestelmästä löytyy toimitilojen käytön sähkön- ja lämmönkulutustiedot sekä CO2-päästöt vuoden 2012 alusta lähtien. Lisäpalveluna toteutetaan myös liike- ja kotimatkaliikenteen päästölaskentaa.