Jätemäärät pysyivät viime vuoden tasolla

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kiinteistöissä syntyi vuonna 2012 jätettä yhteensä noin 11 500 tonnia, joka vastaa 3,8 kg huoneistoneliötä kohden. Sekä kokonaisjätemäärä että huoneistoalaa kohden laskettu ominaisjätekertymä pysyivät viime vuoden tasolla.

Lisätietoa

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden ominaisjätekertymä perustuu rajatulta kiinteistökannalta kerättyihin jäteurakoitsijoiden raportoimiin jätetietoihin sekä jäteraportteja vastaavien kiinteistöjen pinta-alatietoihin.

Näihin perustuen on laskettu otantaa vastaavien kiinteistöjen ominaisjätekertymä (kg / hm2) jätelajeittain. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kokonaisjätemäärä saadaan kertomalla rajatulle kiinteistökannalle laskettu ominaisjätekertymä kaikkien ylläpidettyjen kohteiden pinta-alalla. Jätelaskennan pinta-alatietona käytetään huoneistoalaa, sillä sen arvioidaan kuvaavan parhaiten tilojen käytön ja jätemäärien suhdetta.

Jäteraportteja toimittivat Itä-Suomen alueelta Jätekukko ja Etelä-Suomen alueelta L&T, SITA sekä HSY. Jätelaskentaa tarkennettiin vuoden 2012 osalta lisäämällä jätelaskennan otantaan kuuluvaan kiinteistökantaan Etelä-Suomen alueelta myös SITA:n ja HSY:n urakoimat kohteet. Jätelaskennan jätetietojen otanta vastaa noin 45 % Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämästä kiinteistökannasta.

Laskennassa esitetty jätteiden hyötykäyttöaste pitää sisällään jätteen hyötykäytön sekä materiaalina että energiana. Näin olleen tässä esitetty hyötykäyttöaste kuvaa hyötykäytön minimiosuutta, sillä osa sekajätteestä saattaa päätyä voimalaitoksen polttoaineeksi.

Jätteiden hyötykäyttöaste edelleen nousussa

Kokonaisjätemäärän jakautuminen eri jätejakeille on esitetty oheisessa kuvassa. Jätteiden hyötykäyttöasteessa päästiin 73 %:iin, joka on 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2011. Erityisesti energiajakeen ja keräyskartongin osuudet lajittelussa kasvoivat verrattuna viime vuoteen.

Lisätietoa

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kokonaisjätemäärä jätejakeittain on laskettu rajatulta kiinteistökannalta saaduilla jätetiedoilla. Rajatulle kiinteistökannalle lasketut ominaisjätekertymät jätelajeittain (kg/huoneistoneliömetri) kerrottiin Senaatti-kiinteistöjen ylläpidossa olevalla huoneistoalalla. Jätelaskennan jätetietojen otanta vastaa noin 45 % Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämästä kiinteistökannasta.

Jätteiden hyötykäyttötavat riippuvat paikallisten jätteenkäsittelylaitosten käytössä olevista käsittelymenetelmistä  ja -kapasiteetista sekä käytettävien urakoitsijoiden sopimuksista lähialueiden käsittelylaitosten kanssa.

Laskennassa esitetty jätteiden hyötykäyttöaste pitää sisällään jätteen hyötykäytön sekä materiaalina että energiana. Näin olleen tässä esitetty hyötykäyttöaste kuvaa hyötykäytön minimiosuutta, sillä osa sekajätteestä saattaa päätyä voimalaitoksen polttoaineeksi.

Senaatti-kiinteistöt vastaa vuokralaisten toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja korjauksissa syntyvien ongelmajätteiden jätehuollon järjestämisestä kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti . Vuokralaiset huolehtivat oman toimintansa aiheuttamista erityisistä jätteistä, kuten tietosuojapaperista ja ongelmajätteistä, joiden määrätietoja ei ole Senaatti-kiinteistöjen käytettävissä.

Senaatti-kiinteistöt vähentää toiminnastaan aiheutuvien jätteiden määrää mm. ohjeistamalla hankintoja. Senaatti-kiinteistöissä kaikissa toimipisteissä ja osalla asiakkailla käytössä oleva Green Office -järjestelmä ohjeistaa erityisesti jätteen synnyn ehkäisyyn sekä opastaa jätteiden lajitteluun.

Kylmäaineet vaihtuvat ympäristöystävällisemmiksi

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kiinteistöjen taloteknisissä laitteissa on käytössä noin 12 tonnia jäähdytysaineita. Jäähdytysaineita lisätään laitteistoihin niissä tapahtuvien vuotojen takia.

Senaatti-kiinteistöillä on ohjelma kiellettyjen ja ilmakehälle haitallisten kylmäaineiden käytöstä poistamiselle. Tarpeelliset kylmäainevaihdot on alkuperäisessä suunnitelmassa ryhmitetty vuosille 2012 - 2014 osaksi normaalia huoltobudjettia. Vuoden 2013 toimintasuunnitelmissa kuitenkin asetettiin kunnianhimoiseksi tavoitteeksi saada kaikki kylmäaineet vaihdettua etuajassa, vuoden 2013 loppuun mennessä.

Vuoden 2012 aikana käytöstä poistettiin mm. 78 kg R-12 kylmäainetta, jonka lisääminen kylmälaitteisiin huoltojen yhteydessä on ollut kiellettyä jo vuodesta 2001. Vanhoissa kylmälaitteissa on kuitenkin edelleen käytössä R-12 kylmäainetta. R-12 osuus Senaatti-kiinteistöjen kylmäaineiden käytöstä enää 0,7 %, eikä sitä enää lisätä laitteisiin.

Lisäksi vuonna 2012 haitattomampiin kylmäaineisiin vaihdettiin 538 kg R-22 kylmäainetta, jonka käyttö huollossa on sallittua vuoden 2014 loppuun asti vain toisesta laitteesta talteen otetulla R-22 kylmäaineella ja tämän jälkeen täysin kiellettyä. R-22 osuus Senaatti-kiinteistöjen kylmäaineiden käytöstä on edelleen noin 17 %, mutta sen lisääminen on lähes loppunut. Mahdollista hätätäyttöä varten huoltoyhtiö on kerännyt talteen Senaatti-kiinteistöjen kohteessa käytöstä poistettua R-22 kylmäainetta.

Senaatti-kiinteistöjen kylmäaineiden käytön haitalliset vaikutukset ilmakehään ovat pienentyneet kylmäainevaihtojen myötä. Otsonihaitallisuutta mittaava ODP (ozone depleting potential) on enää 1 kg CFC 11 ekvivalenttia ja vaikutusta ilmaston lämpenemiseen mittaava GWP (global warming potential) 1876 t CO2 ekvivalenttia.

Lisätietoa

Senaatti-kiinteistöjen kylmäaineiden käytön tiedot perustuvat alueilta kerättäviin kylmäaineraportteihin, joista ilmenee alueella vuoden aikana tehdyt kylmäaineiden lisäykset ja vaihdot. Senaatti-kiinteistöt  seuraa alueittain kylmäaineiden käyttöä keräämällä tiedot täytöistä sopimuskumppaneilta.

Vuonna 2012 Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kylmälaitteisiin täydennettiin noin 905 kg kylmäaineita laitteistoissa tapahtuvien vuotojen takia. Kylmäainevaihtoja tehtiin noin 779 kg, joka vastaa 7,5 % koko käytössä olevasta kylmäainemäärästä.

Kylmäaineiden otsonihaitallisuuden ja kasvihuonehaitallisuuden laskenta perustuu kylmäaineille määriteltyihin ODP (ozone depleting potential)- ja GWP (global warming potential) -kertoimiin. (IPCC:n määritelmät ja Ashrae 34-2010). ODP kuvaa kylmäaineen otsonihaitallisuutta suhteessa CFC-11 kylmäaineen otsonia tuhoavaan vaikutukseen ilmakehässä sadan vuoden vaikutusjaksolla. GWP kuvaa kylmäaineen vaikutusta ilmastonlämpenemiseen suhteessa hiilidioksidin vaikutukseen yläilmakehässä sadan vuoden vaikutusjaksolla.

Otsonikerrokselle erittäin haitallisten CFC-yhdisteiden (esim. R-12) käyttö kylmälaitteiden huollossa on nykyisin kiellettyä. Merkittävän kasvihuonehaitallisuuden omaavien HCFC –kylmäaineiden (esim. R-22) käyttö kylmälaitteiden huollossa on täysin kiellettyä vuonna 2015. HCFC- kylmäaineiden käyttö on tälle hetkellä sallittua huolloissa ainoastaan toisesta laitoksesta talteenotetulla R-22 kylmäaineella.