Senaatti-kiinteistöt on valtionvarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos, jonka toimintaa säädellään valtion liikelaitoksista annetulla lailla ja Senaatti-kiinteistöistä annetulla valtioneuvoston asetuksella. Valtion liikelaitos toimii sidosyksikköasemassa eli ns. in house –asemassa ja tuottaa palveluja pääsääntöisesti valtionhallinnolle ja sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

Valtion sisäisten palvelujen keskittäminen palvelukeskuksiin ja sidosyksikköasemassa toimiviin liikelaitoksiin lisää kustannustehokkuutta ja osaamista sisäisten palvelujen tuotannossa.

Toiminta noudattaa liiketaloudellisia periaatteita

Senaatti-kiinteistöt noudattaa toiminnassaan liiketaloudellisia periaatteita, mutta sillä on osakeyhtiöön verrattuna rajoitetumpi toimivalta. 

Senaatti-kiinteistöjen omaisuus ei ole erillisvarallisuutta, vaan osa Suomen valtion varallisuutta ja valtio viime kädessä vastaa kaikista liikelaitoksen sitoumuksista. Liikelaitoksena Senaatti-kiinteistöt ei kuulu valtion budjettitalouden piiriin, vaan rahoittaa toimintansa itse. Talousarvion ulkopuolisuus, osakeyhtiömäinen toimintatapa ja taloushallinto korostavat liikelaitoksen omaa vastuuta. 

Asiakkaiden näkökulmasta liikelaitos on taloudellisesti ja toiminnallisesti vertailukelpoinen markkinoilla toimivien palvelujen tuottajien kanssa.

Omistajaohjaus

Eduskunta hyväksyy vuosittain valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä liikelaitoksen keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet, päättää peruspääoman korotuksesta ja alennuksesta, antaa suostumuksen lainan ottamiseen, hyväksyy investointien enimmäismäärän ja investointeja koskevien sitoumusten enimmäismäärän sekä antaa suostumuksen takauksen antamiseen. Eduskunta voi käsitellä asioita myös lisätalousarvion yhteydessä.

Senaatti-kiinteistöjen tulosohjauksesta vastaa valtiovarainministeriö. Eduskunnan päätettyä talousarviosta, valtiovarainministeriö päättää tarkemmin Senaatti-kiinteistöjen palvelu- ja tulostavoitteista sekä tuloutustavoitteista. Valtiovarainministeriö asettaa liikelaitoksen tilintarkastajat.

Liikelaitoksen toiminnassa ja ohjauksessa noudatetaan lisäksi pääsääntöisesti valtioneuvoston valtion omistajapolitiikkaa koskevia periaatepäätöksiä sekä talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltamia valtionyhtiöiden toimintaa ja ohjausta koskevia periaatteita ja linjauksia, joiden valmistelusta vastaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto.

Senaatti-kiinteistöt varautuu hoitamaan tehtäviään myös poikkeusoloissa sen mukaan kuin valtiovarainministeriö ja puolustuskiinteistöjen osalta puolustusministeriö määräävät.

Senaatti-kiinteistöjen hallintoelimet

Senaatti-kiinteistöjen hallintoelimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja.

Hallitus

Hallitus ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa sekä huolehtii liikelaitoksen hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että liikelaitos toimii eduskunnan ja muiden viranomaisten päätösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa Senaatti-kiinteistöjen kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa:

  • talousarvioehdotusta, tulostavoitteita ja tuloutustavoitteita koskevien esitysten tekeminen ja toiminnan kehittämisestä päättäminen
  • toimitusjohtajan valinta ja erottaminen sekä sijaisen määrääminen
  • liikelaitoksen lainanotosta päättäminen
  • liikelaitoksen merkittävistä investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista päättäminen
  • liikelaitoksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä liikelaitoksen voittoa tai tappiota koskevan toimenpide-esityksen laatiminen ja toimittaminen valtioneuvoston vahvistettaviksi
  • kiinteistövarallisuuden hankkimisesta ja luovuttamisesta sekä valtion maaomaisuuden vuokraamisesta päättäminen
  • liikelaitoksen palvelujen hinnoittelun perusteista ja muista palveluihin liittyvistä yleisistä periaatteista päättäminen
  • liikelaitoksen hallintaan tai liikelaitoksen hallinnasta tehtävien omaisuuden siirtojen käsittely
  • liikelaitoksen sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta päättäminen

Valtiovarainministeriö nimittää Senaatti-kiinteistöjen hallituksen jäsenet enintään vuodeksi kerrallaan ja määrää jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vähintään yhden hallituksen jäsenen tulee edustaa liikelaitoksen henkilöstöä. Henkilöstöä edustavan jäsenen tulee olla liikelaitoksen palveluksessa. 

Hallituksen päätöksentekoon, jäsenen esteellisyyteen, hallituksen kokoontumiseen, hallituksen pöytäkirjaan ja tehtävien siirtämiseen hallitukselle sovelletaan osakeyhtiölain säännöksiä.

Hyvä hallintotapa

Hyvä hallintotapa -ohjeistus muodostaa Senaatti-kiinteistöjen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän. Hyvä hallintotapa käsittää ne tavoitteet, määräykset, säännöt, ohjeet ja suositukset, joiden pohjalta Senaatti-kiinteistöjä johdetaan ja Senaatti-kiinteistöissä toimitaan.

Senaatti-kiinteistöjen hallitus on määritellyt asiakohtaisuudet, joista on annettava toiminta- tai menettelytapaohjeita ja vahvistanut hyvän hallintotavan sisällöllisen rakenteen.

Tavoitteena on toimintatapojemme yhtenäistäminen, toimintamme läpinäkyvyyden parantaminen sekä ulkopuolisille annetavan tiedon yhtenäistäminen sekä tiedonkulun tehostaminen.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää Senaatti-kiinteistöjen toimintaa, hoitaa liikelaitoksen juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaan, huolehtii kirjanpidon lainmukaisuudesta ja siitä, että liikelaitoksen varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja huolehtii hallituksen päätösten toimeenpanosta, noudattaa hallituksen määräyksiä sekä antaa hallitukselle tiedon liikelaitoksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista.

Toimitusjohtajan valitsee Senaatti-kiinteistöjen hallitus. Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtajana toimi vuoden 2012 kesäkuun loppuun saakka Aulis Kohvakka, jonka seuraajaksi nimitettiin 1.7.2012 alkaen Jari Sarjo.

Johtoryhmä ja työvaliokunta

Senaatti-kiinteistöjen johtoryhmä on toimitusjohtajan päätöksentekoa tukeva elin, joka käsittelee hallituksen päätettäväksi meneviä asioita, muita liiketoiminnan kannalta merkittäviä asioita ja osallistujien esiin tuomia muita asioita.

Johtoryhmän yhteydessä toimii johtoryhmän jäsenistä koostuva suppeampi työvaliokunta, jonka tehtävänä on valmistella johtoryhmälle ja hallitukselle esiteltäviä asioita sekä strategiaan liittyviä asioita sekä suorittaa johtoryhmässä sovittuja sekä hallituksen ja toimitusjohtajan antamia muita tehtäviä. Sivun sisältö

Organisaatioyksiköt

Senaatti-kiinteistöjen matriisiorganisaatio jakaantuu neljään toimialaan,  operatiiviseen yksikköön, jonka alaisuudessa toimii alueorganisaatio sekä viiteen palveluyksikköön.  

Sisäinen tarkastus

Senaatti-kiinteistöjen sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoimintaa, joka on luotu tuottamaan lisäarvoa Senaatti-kiinteistöille ja parantamaan sen toimintaa.

Sisäinen tarkastus tukee Senaatti-kiinteistöjä tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä riskienhallinnan tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on selvittää toimivalle johdolle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä sekä suorittaa hallituksen määräämät tarkastustehtävät. Sisäinen tarkastus avustaa valvonnasta vastuullisia sen varmistamisessa, että Senaatti-kiinteistöissä

  • riskit on tunnistettu ja hallittu asianmukaisesti
  • taloudellinen ja operatiivinen informaatio on luotettavaa
  • henkilöstö noudattaa ohjeita, määräyksiä ja säädöksiä
  • resursseja käytetään tehokkaasti ja omaisuus on turvattu
  • projektien ja ohjelmien tavoitteet saavutetaan ja toiminta on tavoitteiden ja päätösten  mukaista
  • laatua ja jatkuvaa parantamista edistetään johtamisprosessissa
  • laeista ja asetuksista toiminnalle tulevat vaatimukset tunnistetaan ja niihin reagoidaan asianmukaisesti.

Sisäinen tarkastus toimii hallituksen alaisuudessa, hallinnollisena esimiehenä on toimitusjohtaja. Sisäisen tarkastuksen vuosittaisen toimintasuunnitelman hyväksyy hallitus. Tarkastustehtävät suoritetaan pääosin projekteina ja niiden toteuttamisessa käytetään apuna ulkopuolista palveluntoimittajaa. Sisäinen tarkastus raportoi toimitusjohtajalle ja hallitukselle.

Toimintaa ohjaavat prosessit

Senaatti-kiinteistöjen toimintakulttuuri rakentuu yhteisten prosessien varaan. Prosessien tehtävänä on kehittää liikelaitoksen toimintaa ja yhteisiä toimintatapoja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Yhteiskuntavastuullisuus muodostaa toiminta-alustan kaikkien prosessien toiminnalle.  Prosessit myös seuraavat toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kukin organisaatioyksikkö vastaa osaltaan siitä, että toiminta on sovittujen toimintatapojen mukaista ja että asetetut tavoitteet saavutetaan.

Prosessit on jaettu strategisiin ohjausprosesseihin ja operatiivisiin prosesseihin. Kunkin prosessin toimintaa johtaa tehtävään nimetty johtaja. Strategiset ohjausprosessit linjaavat toimintaperiaatteita, joiden mukaan operatiivisia toimintaprosesseja kehitetään. Strategisen tason ohjausprosesseja ovat asiakkuudenhallinta, salkunhallinta ja toimittajuudenhallinta. Strategisia ohjausprosesseja koordinoi strategia, kehittäminen ja tiedonhallinta -yksikkö.  Operatiivisia prosesseja ovat vuokrausprosessi, ylläpitoprosessi, tilaratkaisuprosessi ja investointiprosessi. Operatiivisia prosesseja johdetaan alue- ja prosessiyksikössä, joka on myös vastuussa toiminnan laadusta.

Lisäksi toimintaa ohjaavat yksiköiden vastuulla olevat kilpailukykyä ylläpitävät palveluprosessit sekä myyntiprosessi.

Palkitseminen  

Senaatti-kiinteistön henkilöstölle maksetaan kuukausipalkkaa, joka perustuu tehtävän vaativuuteen ja siinä suoriutumiseen. Johdolla on sopimuspalkat. Kuukausipalkan osia ovat rahapalkka ja mahdolliset luontoisedut (puhelin- ja/tai autoetu). Senaatti-kiinteistöjen johdolla ei ole tavanomaisista työsuhde-eduista poikkeavia etuuksia eikä lisäeläkejärjestelyjä.

Koko henkilöstö johto mukaan lukien kuuluu tulospalkkiomallin piiriin. Tulospalkkioiden maksamisen edellytyksenä on tavoitteena olleen Senaatti-kiinteistöjen vuokrakatteen saavuttaminen. Henkilökohtaiseen palkkion suuruuteen vaikuttavat mm. asiakkaiden tyytyväisyys, toiminnan kannattavuus ja muiden tehtävän mukaisten tavoitteiden saavuttaminen.  Esimiehillä yhtenä tavoitteena on oman yksikön henkilöstön näkemys esimiestyön laadusta ja kiinteistöpäälliköillä energiatavoitteiden toteutuminen. Tulospalkkio voi olla enintään yhden kuukauden palkan suuruinen. Toimitusjohtajan tulospalkkio voi olla enintään kolmen kuukauden palkan suuruinen.

Lisäksi hyvästä suorituksesta voi saada kertapalkkion. Yleensä kertapalkkion perusteena on poikkeavan hyvä suoritus esim. asiakkaalta saatu hyvä palaute, projektin onnistuminen tms.

Palkitsemista kehitetään tiiviisti yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa. Palkkausjärjestelmän kehittämisryhmä mm. hyväksyy tehtävien vaativuudet ja kehittää palkkausjärjestelmää.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja irtisanomiskorvaus on kuuden kuukauden palkka. Johtoryhmien jäsenten irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti.

Eläkkeet määräytyvät Valtion eläkelain mukaisesti eli senaattilainen voi omalla päätöksellään jäädä vanhuuseläkkeelle 63-68 vuoden välillä.

 

2012 kiinteä osa

2012 muuttuva osa

2011 kiinteä osa

2011 muuttuva osa

Toimitusjohtaja 1.7.-31.12.2012

96 120

0

0

0

Muut johtoryhmien jäsenet (15 hlöä yhteensä)

1 590 009

94956

1503677

83424

Yhteensä

1 686 129

94956

1503677

83424

Kiinteä osa sisältää kuukausipalkan, luontaisedut (auto- ja puhelinetu) ja lomarahan. Muuttuva osa on tulospalkkio.