Tämä on Senaatti-kiinteistöjen 11. vuosittainen yhteiskuntavastuuraportti. Siinä kuvataan Senaatti-kiinteistöjen toiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset tilikaudelta 1.1. - 31.12.2012 sekä Senaatti-kiinteistöjen strategia ja pysyvät johtamisen käytännöt toiminnan vaikutusten hallitsemiseksi. Lisäksi raportti käsittelee Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristöä ja toiminnan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Raportin numeeriset yhteiskuntavastuun tiedot varmentaa seitsemännen kerran riippumaton kolmas osapuoli. Edellinen yhteiskuntavastuuraportti julkaistiin huhtikuussa 2012.

Raportti on laadittu soveltaen kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) antamaa ohjeistusta yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnin sisällöstä ja raportointiperiaatteista. GRI:n mukaisesti organisaatiolla on mahdollisuuden raportoida toiminnastaan haluamallaan laajuudella, raportoinnin soveltamistasojen C-A+ mukaisesti. Itsearvioimme mukaan raportointimme vastaa GRI G3-ohjeiston soveltamistasoa B+. PricewaterhouseCoopers Oy on tarkistanut, että Senaatti-kiinteistöjen raportointi vastaa GRI:n soveltamistasoa B+. Raportointi- ja laskentaperiaatteissa sekä GRI-sisältöindeksissä on esitetty raportoinnin kattavuus ja poikkeamat suhteessa G3-raportointiohjeistoon (versio 3.0).  Vuoden 2012 raportissa Senaatti-kiinteistöt raportoi ensimmäistä kertaa myös GRI:n rakennus- ja kiinteistötoimialan toimialaohjeistuksen (Construction and Real Estate sector supplement, CRESS) mukaisesti soveltuvin osin.

Kattavuus

Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuuraportti on verkkojulkaisu. Yhteiskuntavastuuraportti kattaa liikelaitoksen koko toiminnan sekä maantieteellisesti että toimialoittain. Mukana eivät ole Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöt, joiden osuus liikelaitoskonsernista on kuitenkin pieni (1 % liikelaitoskonsernin liikevaihdosta).

Taloudellisen vastuun tunnusluvut

Esitetyt talouden tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan esitetyn laskentarajauksen mukaisesti. Luvut perustuvat kirjanpitoon ja tilinpäätökseen, ja ne ovat tilintarkastettuja.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liikevaihto
Senaatti-kiinteistöjen kokonaisliikevaihto. Sisältää vuokraustoiminnan tulot, palveluiden tulot ja kiinteistöjen myyntivoitot.

Vuokrakate*
Vuokraustoiminnan vuokrakate. Kiinteistön tuotot - kiinteistön hoitokulut (sis. yleiskulut)

Vuokrakate-% lv:sta*
Vuokraustoiminnan vuokrakate. Vuokrakate/kiinteistön tuotot x 100

Liikevoitto

Liikevaihto - materiaalit ja palvelut - henkilöstökulut - poistot ja arvonalentumiset - liiketoiminnan muut kulut 

Liikevoitto-% lv:sta
Liikevoitto/liikevaihto x 100

Tilikauden tulos
Liikevaihto - materiaalit ja palvelut - henkilöstökulut - poistot ja arvonalentumiset - liiketoiminnan muut kulut - rahoitustuotot ja -kulut - satunnaiset ertä - tuloverot.

Voitto-% lv:sta
Tilikauden tulos/liikevaihto x 100

Nettotuotto-%*
Vuokraustoiminnan tunnusluku. )Kiinteistön tuotot - kiinteistön hoitokulut ml. isännöinnin kulut) / kiinteistöomaisuus ko. ajanjakson lopussa x 100.

Sijoitetun pääomantuotto-%
Nettotulos+rahoituskulutu+verot  12 kk / sijoitetuu pääoma keskimäärin tilikaudella x 100.

Oman pääoman tuotto-%
Nettotulos 12 kk / oikaistu oma pääoma keskimäärin tilikaudella x 100

Omavaraisuusaste, %
Oikaistu oma pääoma / (oikaistun taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut) x 100

Korollisen vieraan pääoman takaisinmaksuaika, v.
Sijoitettu vieras pääoma tilikauden lopussa / rahoitusjäämä 12 kk.

Tase
Taseen loppusumma

Investoinnit
Tilikauden kokonaisinvestoinnit

Investoinnit-% lv:sta
Investoinnit / liikevaihto x 100

Henkilöstö
Henkilöstön lukumäärä ko. ajanjakson lopussa

Sosiaalisen vastuun tunnusluvut

Esitetyt sosiaalisen vastuun tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan esitetyn laskentarajauksen mukaisesti. Henkilöstötunnuslukujen laskentaa ohjaa myös kirjanpitolautakunnan yleisohje toimintakertomuksessa ilmoitettavien henkilöstötunnuslukujen laskemisesta.

Tapaturmataajuuden laskennassa huomioidaan tapaturmat, jotka ovat johtaneet vähintään yhden päivän sairauspoissaoloon. Tapaturmataajuuden laskemisessa käytetty 'työaika työtunteina' on kokoaikaisten työntekijöiden sekä säännöllistä osa-aikaista työtä tekevien työntekijöiden työtuntien yhteismäärä vuodessa. Niiden osa-aikaisten, joiden työaika on epäsäännöllistä tuntityötä esimerkiksi opintojen ohella, työaikaa ei ole huomioitu. Vuoden 2012 lopussa ei ollut yhtään epäsäännöllistä tuntityötä tekevää henkilöä. Lisäksi on erikseen raportoitu niiden tapaturmien lukumäärä, jotka eivät aiheuttaneet poissaoloja.

Sairauspoissaoloprosentin laskemisessa sairauspäivällä tarkoitetaan KILA:n yleisohjeen mukaisesti poissaoloa, jonka aiheuttaa työntekijän sairastuminen tai tapaturma tai työntekijän lapsen sairastuminen. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä määritetään suhteessa teoreettiseen säännölliseen työaikaan, jota laskettaessa on huomioitu kokoaikaiset sekä säännöllistä osa-aikatyötä tekevät, mutta ei epäsäännöllistä tuntityötä tekevien työaikaa.

Senaatti-kiinteistöjen strategisina mittareina toimivat työtyytyväisyys, esimiehisyys ja johtajuus perustuvat vuosittain tehtävään henkilöstötutkimukseen. Työtyytyväisyyden taso on keskiarvo kaikkien henkilöstötutkimuksessa asiakokonaisuuksien keskiarvoista. Tutkimuksessa arvioitavia asiakokonaisuuksia ovat oma työ, toiminta yksikössä, johtaminen ja organisaation toimivuus (arviointiasteikko 1-5). Esimiehisyyden ja johtajuuden tasot määritetään keskiarvoina näihin aiheisiin liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstötutkimuksen toteuttaa Corporate Spirit Oy, jolta saadaan myös tieto vertailuyritysten työtyytyväisyydestä. Vertailuyritysten joukko koostuu n. 120 yrityksestä ja organisaatiosta ja kyselyiden vastaajamäärä on n. 35.000. Strategisena mittarina toimiva ydinosaamisen taso määritetään vuosittain henkilön itsensä ja esimiehen yhteisen arvioinnin perusteella. Tieto ydinosaamisen tasosta saadaan osaamisenhallintajärjestelmästä.

Asiakastyytyväisyys- ja käyttäjätyytyväisyyskyselyt on toteuttanut Senso Research. Senaatti-kiinteistöt valitsee vastaajatahot asiakastyytyväisyyskyselyyn. Kysely on toteutettu verkkokyselynä vuodesta 2009 lähtien. Asiakastyytyväisyyskyselyn raakadata toimitetaan lisäksi KTI:n asiakastyytyväisyysvertailuun, josta saadaan toimialan vertailutietoa asiakastyytyväisyyden kehityksestä.

Käyttäjätyytyväisyyskyselyn vastaukset käsittelee Senso Research. Senaatti-kiinteistöt valitsee vuosittain kultakin alueelta kohteet, joiden käyttäjille lähetetään käyttäjätyytyväisyyskysely. Kysely toimitetaan kohteen yhteyshenkilölle, joka välittää sen edelleen käyttäjille. Vastaukset kerätään pääasiassa verkkokyselynä.

Ympäristövastuun raportointiperiaatteet

Esitetyt ympäristövastuun tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan laskentarajauksen mukaisesti. Ympäristötietoja on esitetty rajausta laajemmin silloin, kun Senaatti-kiinteistöjen on katsottu voivan vaikuttaa niihin. Pääomavuokratuista kohteista on energian- ja vedenkulutuksen laskennassa huomioitu Puolustushallinto, Rikosseuraamuslaitos sekä Rajavartiolaitos, joiden käytössä oleva kiinteistökanta muodostaa huomattavimman osan pääomavuokralla olevista kiinteistöistä.

Senaatti-kiinteistöjen raportointiperiaatteet ovat kehittyneet ensimmäisestä raportointivuodesta, ja vuosittain kerätyn tiedon vertailtavuutta seuraavien vuosien tietoihin on pyritty parantamaan kiinteistökannassa tapahtuvat vaihtelut huomioiden. Raportoinnissa on keskitytty etsimään Senaatti-kiinteistöjen toiminnan kannalta tärkeimmät ympäristöasiat ja etsitty näiden oleelliset tunnusluvut. Lisäksi on tunnistettu kehityskohteita tuleviin raportteihin. Lähtötietokeräys ja raportoitavat luvut suhteutetaan pinta-alatietoihin ja niitä verrataan asetettuun tavoitetasoon.

Tutustu tarkemmin raportointiperiaatteisiin

Varmennetut yhteiskuntavastuun tiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun numeeriset tiedot Senaatti-kiinteistöjen Yhteiskuntavastuuraportti 2012 -verkkojulkaisussa on varmentanut ulkopuolinen riippumaton varmentaja, PricewaterhouseCoopers Oy.

Riippumaton varmennusraportti