Vuonna 2012 Senaatti-kiinteistöt päätti tehostaa rakennushankkeiden toteuttamista ottamalla rakennuttamisen johtotehtävät isoissa ja vaativissa hankkeissa itselle. Näiden ns. kärkihankkeiden rakennuttaminen keskitetään jatkossa investointi- ja rakennuttamisyksikköön. Lisäresurssien rekrytointi käynnistettiin kesällä 2012.

Kiinteistöjä kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaan

Senaatti-kiinteistöjen investoinnit ovat viime vuosina painottuneet kiinteistöjen peruskorjauksiin ja työympäristöjen kehittämiseen.  Painopisteenä ovat myös kiinteistöjen energiatehokkuuteen tähtäävät kehittämistoimet. Tavoitteena on, että peruskorjaushankkeet toteutetaan energialuokkaan C  ja uudisrakennukset matalaenergiarakennuksina. Lisäksi investoinneissa otetaan huomioon materiaali- ja hiilitehokkuus. 

Vuoden 2012  keskeiset tavoitteet ja tulokset

Vuoden 2012 investointimenot olivat 195,6 (244) miljoonaa euroa, mikä vastasi 32 prosenttia  liikevaihdosta. Korjausinvestointien osuus oli 65 (70) prosenttia. 

Rakennuttamisen tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä olivat:

  1. Investointi- ja rakennuttamisyksikön perustaminen.
  2. Kärkihanketoiminnan aloittaminen.
  3. Isojen ja vaativien hankkeiden rakennuttamisen keskittäminen kärkihankeryhmälle.
  4. Raportoinnin ja seurannan tehostamisen kehitystyö ja käyttöönotto.
  5. Senaatti-kiinteistöjen hankevastaavien ja rakennuttajakonsulttien alueelliset koulutustilaisuudet keväällä 2012 (prosessi, talousrikollisuus, kustannusohjaus, tietomallinnus, hankintalaki, projektipankki).

Senaatti-kiinteistöt oli mukana TTL:n vetämässä "Arvorakennusten korjaus”-hankkeessa sekä kansallisten tietomallivaatimusten ohjaus- ja johtoryhmässä. Kansalliset tietomallivaatimukset julkaistiin pääosin maaliskuussa 2012. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on mukana Tekesin osittain rahoittamassa ”Elvyttävä korjaaminen”-hankkeessa.

Johdonmukaisuutta investointiprosessilla

Investointiprosessissa on määritelty Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeissa noudatettavat menettelytavat. Senaatti-kiinteistöjen investointiprosessin tavoitteena on

  • yhtenäistää toimintatapoja
  • hallita projektia tehokkaasti ja kustannustietoisesti asiakkaat huomioon ottaen
  • jalkauttaa hyviä toimintamalleja
  • kehittää uusia yhtenäisiä toimintamalleja.

Panostukset energiatehokkuuden kehittämiseen

Senaatti-kiinteistöt selvittää aina perusparannus- ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä, millaisia mahdollisuuksia on parantaa rakennuksen energiataloutta rakennus- ja taloteknisin toimenpitein. Lisäksi vaihtoehtoisten parannuskeinojen lisäkustannukset ja hyödyt arvioidaan ja otetaan huomioon päätöksenteossa.

Senaatti-kiinteistöt asettaa energiatehokkuustavoitteet uudis- ja peruskorjauskohteille yhdessä sisäilmastoa ja energiankulutuksen seurantajärjestelmiä koskevien tavoitteiden kanssa.

Tilatehokkuudella on suuri vaikutus ominaiskulutukseen

Tavoitteena on, että perusparannuksen tai -korjauksen jälkeen rakennus on vähintään energialuokassa C.  Korjaushankkeissa korostetaan erityisesti tilatehokkuuden parantamista, millä on saavutettavissa työntekijää kohden laskettuna erittäin suuri ominaiskulutuksen väheneminen.

Jokaisen uudisrakennushankkeen lähtökohtana on vähintään matalaenergiarakennus. Tällöin rakennuksen energiatehokkuuteen eli E-lukuun perustuva tavoite asetetaan merkittävästi vuonna 2012 voimaan astuneiden rakentamismääräysten minimivaatimusta pienemmäksi.

Rakennushankkeissa ympäristötavoitteet asetetaan pääasiassa PromisE-luokituksen avulla. Synergiatalon arkkitehtuurikilpailun yhteydessä pilotoitiin myös LEED- ja BREAM-työkaluja.

Investoinnit vuonna 2012

Senaatti-kiinteistöt päättää investointiensa toteuttamisesta liiketaloudellisin perustein ja edellyttää myös asiakkaan sitoutumista investointiin ennen sen aloittamista. Vuokrien hinnoittelun periaatteista ja tuottovaatimuksesta päättää Senaatti-kiinteistöjen hallitus.

Suurimmat kertomusvuonna valmistuneet investoinnit toimialoittain

Puolustus ja turvallisuus yhteensä 82 milj. euroa

  • Koulutus- ja huoltohalli, Parola
  • Helsingin vankilan ruokala- ja liikuntarakennuksen peruskorjaus
  • Muonituskeskuksen peruskorjaus, Sodankylä
  • Sotilaskodin peruskorjaus, Kajaani

Ministeriöt ja erityiskiinteistöt yhteensä 47 milj. euroa

  • Virastotalo Mariankatu 9 peruskorjaus ja laajennus, Helsinki
  • Hallituskatu 3 (MMM) osittainen peruskorjaus, Helsinki

Toimistot yhteensä 66 milj. euroa

  • Helsingin poliisitalon peruskorjaus
  • Kuopionlahdenrannan toimistokampus
  • Helsingin hovioikeuden muutostyöt
  • Pasilan virastokeskus, A-siiven 2.-8. kerroksen muutostyöt
  • Hyvinkään virastotalon muutostyö ja laajennus