Kertomusvuonna on ollut peruskorjattavana ja restauroitavan yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia modernin arkkitehtuurin rakennuksia, Alvar Aallon vuonna 1958 valmistunut Kulttuuritalo. 

Vuoden 2012 keskeiset tavoitteet ja tulokset

  • Senaatti-kiinteistöt ja  Museovirasto jatkoivat uudemman rakennuskannan arvottamiskriteerien kehittämistä.
  • Rakennushistoriaselvityksiä laadittiin muun muassa puolustushallinnon kohteista. 
  • Senaatti-kiinteistöt osallistui yhdessä Museoviraston, ympäristöministeriön, Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n ja Helsingin kaupungin kanssa Työterveyslaitoksen ”Arvorakennusten hyvät korjauskäytännöt "-hankkeeseen (2010–2012) . Tavoitteena on varmistaa arvorakennusten sisäilman laadukkuus peruskorjauksen jälkeen.

Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on noin 11 000 rakennusta, joista noin 440:llä on virallinen suojeluasema. Senaatti-kiinteistöt huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen arvon säilymisestä yhteiskuntavastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Suojeluun liittyvissä asioissa toimitaan tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Modernit suojelukohteet

Senaatti-kiinteistöt on inventoinut hallinnassaan olevan rakennuskannan ja nostanut arvorakennuksiksi myös sellaisia rakennuksia, joilla ei ole virallista suojeluasemaa. Näitä arvorakennuksia hoidetaan samoilla periaatteilla kuin suojeltuja kohteita.

Kaikki arvokiinteistökohteet ovat kiinteistönhallintajärjestelmässä, minkä perusteella pystytään tunnistamaan ja huomioimaan suojelukohteet käytännön toiminnassa.

Senaatti-kiinteistöt on laatinut arvorakennusten hallintaa ja ylläpitoa varten arvokiinteistöjen suojelustrategian. Periaatteena on, että arvokiinteistöt pyritään pitämään aktiivisessa, käyttäjäorganisaatioiden toimintaa ilmentävässä ja tukevassa käytössä. Suojeltavien rakennusten ylläpidossa noudatetaan pääasiassa samoja liiketaloudellisia periaatteita kuin muussakin kiinteistökannassa.

Rakennushistoriaselvitykset kaikista arvokohteista

Senaatti-kiinteistöt on järjestelmällisesti jatkanut rakennushistoriaselvitysten laatimista hallinnoimistaan kohteista. Selvitystyötä varten kootaan ohjausryhmä, johon kuuluvat tilaaja, tekijä ja Museoviraston asiantuntijoita sekä joskus myös käyttäjän edustaja.

Kertomusvuonna ovat vireillä olleet seuraavat rakennushistoriaselvitykset:

  • Saaristolinnoitukset Kotkan Kirkonmaa ja Rankki
  • Hangon Russarö
  • Lahdessa Hennalan kasarmialue.

Rakennushistoriallisissa selvityksissä käytiin läpi yhteensä 91 rakennusta sekä laajat alueet ja niiden rakenteet.

Kotkan Kirkonmaa ja Rankki muodostavat linnoitusparin, jotka valmistuivat 1930 ja osallistuivat Suomen puolustukseen jo talvisodassa. Molemmissa saarissa on armeijan toiminta loppumassa, mutta niihin jää puolustusrakennuksia ja mielenkiintoisia linnoituslaitteita.

Hennalan kasarmit venäläiset alkoivat rakentaa 1910 luvun alussa turvatakseen Pietaria.  Kasarmialueen keskellä on kaksi poikkeuksellisen suurta kaksikerroksista miehistökasarmia, jotka rakentuvat kahdesta kytketystä rakennusrungosta sekä niiden välisestä poikittaisesta yksikerroksisesta siipirakennuksesta. Juuri tämänlaista kasarmityyppiä ei ole käytetty Riihimäellä, Kouvolassa tai Tammisaaressa, vaikka niiden punatiiliarkkitehtuuri muutoin noudattaa Hennalan kasarmeista tuttua linjaa.

Arvorakennusten sisäilmaston laadukkuuden varmistaminen

Senaatti-kiinteistöt on osallistunut yhdessä Museoviraston, ympäristöministeriön, Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n ja Helsingin kaupungin kanssa Työterveyslaitoksen ”Arvorakennusten hyvät korjauskäytännöt "-hankkeeseen (2010–2012) . Tavoitteena on varmistaa arvorakennusten sisäilman laadukkuus peruskorjauksen jälkeen.

Senaatti-kiinteistöt on kertomusvuonna laatinut myös työohjelmaa valtion uudemman toimitilakannan tutkimusta varten. Yhteistyöhankkeen työnimenä on "1900-luvun virastotalot valtion rakennusperintönä".  Tavoitteiltaan ja temaattisesti tutkimushanke tukee Museovirastossa käynnistettyä, uudemman rakennusperinnön arvoja ja ominaispiirteitä selvittelevää Rakennettu hyvinvointi -hanketta.

Energiatehokkuus arvokiinteistöissä parani

Yksi keskeisistä haasteista on arvokiinteistöjen ja energiantehokkuusvaatimusten yhteensovittaminen. Senaatti-kiinteistöt on lähtenyt yhteistyössä Museoviraston kanssa hakemaan tähän suojelutavoitteista lähtevää ratkaisua.

Pilottiprojekti käynnistettiin vuonna 2010 kohteessa Eteläesplanadi 4 (arkkitehti Armas Lindgren 1911). Peruskorjausta varten laadittiin energiatehokkuusselvitykset, joissa todettiin, että suojeluarvot säilyttäen voidaan rakennuksen energiatehokkuus lähes kaksinkertaistaa (296kWh -> 165 kWh/brm2/a => - 44 %). Kohteen korjaussuunnittelu on tehty kertomusvuoden aikana ja tavoitteita ja keinoja on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa.

Myös kansainvälistä yhteistyötä muiden valtion kiinteistönomistajien kanssa on kertomusvuonna jatkettu. Tulevien tapaamisten yhtenä painopistealueena on energiatehokkuuden parantaminen ja EU-direktiivien vaikutus kulttuuriomaisuuden suojeluun.

Arvokiinteistöjen myynnit

Suojeltujen kiinteistöjen ja rakennusten myynneissä Senaatti-kiinteistöt edellyttää, että tuleva omistaja noudattaa rakennusten kunnostuksessa ja suojelussa Museoviraston ohjeita.

Ympäristöministeriön aloitteesta Senaatti-kiinteistöt on yhteistyössä Museoviraston kanssa valmistellut luovutusprosessia varten erityistä ohjetta.  Sen keskeisenä lähtökohtana on vuoden 2002 luovutuslaki. Ohjeluonnoksesta on joulukuussa 2011 alustavasti kuultu opetus- ja kulttuuriministeriötä, Senaatti-kiinteistöjä ja Metsähallitusta.

Myynnissä tai myytyjä kohteita vuonna 2012 olivat mm.:

  • Heinola OPEKO
  • Lappeenrannan Maasotakoulun vanha kasarmi
  • Espoon vanha asema
  • Haminan kasarmin alueen rakennuksia
  • Järvenpään Lepolan alueen rakennukset (RKY-kohde)

Nordic Built Challenge -kilpailu hakee energiatehokkaita ratkaisuja

Kertomusvuonna on käynnistetty pohjoismainen Nordic Built Challenge-suunnittelukilpailu, jossa Senaatti-kiinteistöt on mukana Tampereen Hippostalon virastotalolla. Kyseessä on kaikissa viidessä pohjoismaassa samanaikaisesti käynnistetty monialainen kilpailu, jolla pyritään edistämään energiatehokkaiden, kestävän kehittämisen mukaisten ratkaisujen innovointia ja käyttöönottoa korjausrakentamisessa ja tilaratkaisuissa.